sunnuntai 3. marraskuuta 2013

The time of my LIFE

Tää viikko, AH! <3
Olen niin nauttinut joka hetkestä täällä,
elänyt täysin keuhkoin New Yorkia ja au pairin elämää.
Nyt tiedän miks lähin tänne.
 
Au pairin elämä on jotain ihan huikeeta, ei sitä voi ees käsittää miltä se tuntuu, ja miten se vaikuttaa.
Mutta voin sanoa että kyllä tuntuu ja vaikuttaa!
Ja se joka kuvas au pairin elämää tunteiden vuoristoradaks, ei todellakaan ollu väärässä.
Oon ihan äimänä miten huikee muutos mun mielialaan on tullu kun vertaa ekoihin viikkoihin, nyt kun alkaa tottua elämään tässä perheessä ja tässä kaupungissa, ja on tutustunu jo joihinkin.
Nyt mulla menee lujaa,
todella lujaa! :D
Ehkä jossain vaiheessa taas putoan kuilun pohjalle, mutta mitä siitä kun nyt kerran on kaikki niin mahtavaa ja oon ihan hullun onnellinen että oon täällä.
 
Oon vihdoin pikkuhiljaa tajuumassa että ihan todella oon täällä,
että mulla on oikeesti edessä vuosi USA:ssa ja New Yorkissa,
ja se jos mikä kuulostaa miusta aikas hullun siistiltä!
 
Rupesin tässä äskön miettimään että milläs viikolla se eka cluster-meeting oli, etten ny ihan kauheesti valehtele.
Kunnes tajusin että siitä on kulunu vasta tasan viikko..
Ihan uskomatonta miten aika kuluu ihan erilailla täällä, joka päivään mahtuu viikon edestä tapahtumia, tunteita ja ajatuksia.
Tätä mukaa ehdin oikeesti elää yhen elämän vuoden sisällä!
Ja nyt TIEDÄN, että tää vuosi tulee todella muuttamaan ja kasvattamaan ihmisenä.

Viime postauksen jälkeen on tapahtunu niiin paljon!
Viime sunnuntaina meillä oli eka cluster-meeting Brooklyn Bridgella. Mentiin sinne Maglin kanssa metrolla, ja pysäkki jolla meidän piti jäädä oli viimenen ennen kun metro kääntyy takasin. Noh, kun oltiin astuttu ulos metrosta, huomasin että vaunussa oli vielä yksi mies, joka nukkui, joten minäpä päätin sitten mennä kaveria herättelemään ettei vaan missaa pysäkkiään. Ja tietysti sillä sekunnilla vaunun ovet pamahtaa kiinni ja metro lähtee jatkamaan matkaansa,
hyvä minä!
Ei mulla oikeestaan oo hajuakaan aikoko se kaveri ees jäädä metrosta ollenkaan, mutta eipä jääny ittellä omatunto kolkuttelemaan:D
Ja onneksi seuraava pysäkki ei ollu kaukana alkuperäsestä, joten kun vähän juostiin ehdittiin hyvin.
Ite cluster-meeting oli tosi kiva, oli ihan mahtavaa tavata kaikkia muita alueen tyttöjä, ja tajuta kuinka helppoa näiden ihmisten kanssa on viettää aikaa kun kaikki on samassa veneessä täällä:) Ihan huikeita tyyppejä, ootan todella että pääsen näihin tutustumaan kunnolla!
Brooklyn-Bridge oli kyllä tavattoman kaunis, ja pizza sen jälkeen ehkä parasta mitä oon syöny! Ja tapaamisen jälkeen meillä oli hauskaa kun saatiin hetken aikaa seikkailla meiän suomalais-tanskalais-kolumbialais-meksikolais-unkarilaisella ryhmällä Brooklynissa ennen kun löydettiin metropysäkki.
On muuten ihan huisia että mulla on täällä mahdollisuus tutustua tyttöihin ja eri kulttuureihin niiin monesta eri maasta,
mahtavaa!

Tiistaina sitten lähdin vielä illalla töitten jälkeen tanskalaisen Teresen kanssa katsastamaan yhtä kuntosalia, joka löydettiin ja joka vaikutti hyvältä. Suhteellisen halpa kun vertaa näihin tän alueen saleihin, ja näillä on tarjolla myös ryhmäliikunta tunteja, kuten pilatesta (mitä oon aina halunnu kokeilla), yogaa (niinkuin tätäkin!), lihaskuntoa, zumbaa, strechingia ja pilatesta (meiän molempien, mun ja Teresen lempparitunti!!), ja lisäks aukioloajat 24h vuorokaudessa!
On se kyllä hyvä että kun iskee kauhee tarve nostaa rautaa neljältätä yöllä, niin mulle annetaan siihen mahdollisuus!

Paikka vaikutti ihan tosi hyvältä, ja henkilökunta mukavalta (etenkin se yksi kaveri jonka kanssa keskusteltiin vaikka kuinka kauan siitä kuinka ei kannata ottaa miestä Nykistä kun ne on kaikki persoonattomia ash holeja, ja kun sitten oltiin lähdössä sama kaveri huikkaa perään asuvansa muuten Connecticutissa:D ), joten torstaina mentiin sitten tekemään sopimukset vuodeksi.
Nyt ei sitten auta muu kuin reenata koko rahan edestä, oottakaahan vaan me tullaan oleen niin kovassa kunnossa tän vuoden jälkeen;)

Terese on muuten mukavin ihminen jonka oon tavannu vähään aikaan! En voi uskoa että tavattiin vasta viikko sitten ja olla sen jälkeen nähty vasta kolme kertaa. Jotenkin niin samanhenkinen ihminen, ja meillä on aina niin paljon kaikkee puhuttavaa, että tuntuu ku oltas tunnettu jo monta kuukatta! Oon kyllä niin onnellinen että tutustuin siihen ihmiseen, ja etenkin kun asutaan tosi lähekkäin, meillä on samanlaiset työajat ja Terese on vieläpä saapunu tänne vaan kaks viikkoa mua ennen, joten meillä on koko vuosi aikaa vallottaa New Yorkia!

Oon koittanu selvitellä onko täällä lähellä ketään suomalaisia au paireja, ja ilmeisesti oon ainoa suomalainen Manhattanilla ainakin tän järjestön kautta. Mutta mun host-perhe ties yhen suomalaisen au pairin täältä joka asuu näitten suomalaisilla tutuilla, ja jonka numeron sain, ja keskiviikkona sitten treffattiin Elenan kanssa Starbucksissa. Oli muuten outoa, mutta tosi mukavaa jutella vaihteeks jonkun suomalaisen kanssa joka ei oo mun host-perheestä! Istuttiin Starbucksissa pälättäen kaikesta maan ja taivaan välillä varmaan kolme tuntia, ja oli kyllä kivaa, pitää ottaa uusiks joku päivä!

Tästäpä tuleekin näköjään hullun pitkä postaus, mutta en jaksa pilkkoa kaikkea eri postauksiin ja haluan kertoa teille kaiken, joten kärsikää;D
Ja pahoittelen myös ettei näissä nyt toistaseks oo kuvia, sit kun saan sen läppärin ostettua alan todella pommittaa teitä valokuvilla, koska niitä kyllä löytyy!!

Halloween oli torstaina, mutta siitä en kirjoita vielä, koska siitä olis kiva tehdä ihan oma postauksensa:)

Eilen illalla puhuin ekaa kertaa lähtöni jälkeen ihanien teatteriopiston ystävieni kanssa skypessä! Voitte vaan arvata kuinka ilahduin kun trio Sonja-Joonas-Kreeta laittaa viestiä että olis puhelu tulossa, oli ihana kuulla näitten ihanuuksien äänet pitkästä aikaa!!
Istuskelin sitten tunnin yksikseni kadulla ja nauroin vedet silmissä näitten jutuille, ihan samanlaisena siellä on näköjään meno säilynyt!
JA
nyt tulee paras osa!
Jos mitään ihmeellisiä esteitä ei ilmaannu kaksikko Sonjushka+Jonas Bro tullee tänne miuta katsomaan UUEKSI VUOREKSI! Toivon kovasti myös että ihana-Arvo ja ihana-Kreeta voivat liittyä seuraan.. Hiii ai että, oon nyt jo niin täpinöissäni, mää tuun niin näyttään teille kaiken Manhattanilla, saa risut ja männynkävyt varoa kun me ollaan irti!
Ja meillähän on siis käytössä koko asunto, koska mun host-perhe on sillon Caribian lomalla;)

Parhautta, nyt eikun ristitään sormet ja toivotaan että nämä meijän suunnitelmat myöskin toteutuu!

Tää viikko on kaiken kaikkiaan ollu kyllä niin mukava että!
Ja oon jo tavannu niin paljon kaikkia ihania ihmisiä täällä!

Nyt eikun vaan unta palloon, ja seuraavaan viikkoon!

p.s. Oon aikas onnellinen!

-Henne
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti