Olen aikas onnellinen !

Hui, 5 viikkoa

olen jo viettänyt NYC:n maaperällä!

Jäljellä enää 47+4,

johan sitä kohta ollaan jo Suomessa takasin ;)

 

Mutta sitä ennen,

aion tehdä vaikkas mitä!

Tällä viikolla on päällimmäisenä pyörinyt mielessä joulusuunnitelmat.

Mun host-perhe lähtee jouluks Illinoisiin host-äitin siskolle, ja mun pitäiskin nyt keksiä mitä mukavaa haluan silloin puuhailla.

Hulluna suunnittelijana aloin heti pyöritellä päässäni jos jonkinmoisia suuria suunnitelmia,

ja tällä hetkellä haaveilen Floridan lämmöstä!

Laitoin välittömästi parille auppari kaverille viestiä, jotka innostu heti, joten voipi olla että joulupyhinä minut löytää Miami Beachilta makoilemasta tai Orlandon Universal Studiosilta seikkailemasta hiii. . .

Ja uureks vuareks tulleepi miun ihanat teatterihörhöt visiitille,

kuulostaa miusta aikaas hyvältä!

Sieltä voitte meitä sitten Times Squarilta bongailla pallon pudotusta katsomasta, jos joku tv:sta sitä sattuu katselemaan.

 

Nää sunnuntait on kyllä muodostunu mun ehdottomiksi lempparipäiviksi täällä, koska sillon aina viimestään nään ison kasan mun aupparikavereista. Ja tuun aina niin hyvälle tuulelle kun nään näitä kaikkia loistavia tyyppejä!

Melkeen kaikki kun on vapaalla aina sunnuntain, niin sillon on hyvää aikaa lähteä seikkailemaan porukalla Manhattanille!

Viikko sitten sunnuntaina oli New York City Marathon, ja reitin loppupää kulki ihan tosta meiän talon ohi, joten lähettiin sitä katsastamaan meiän auppari porukalla, johon kuului minä, kolumbialainen Magli, tsekkiläinen Lucy, unkarilainen Mariann, meksikolainen Mafer, israelilainen Daniel ja saksalainen Jasmin.

Ja oli niin hauskaa että!

En oo koskaan ennen ollu kattomassa maratonia, ja oli ihan mahtavaa olla siellä reitin loppupäässä, koska näki kuinka uupuneita iso osa niistä juoksijoista oli ja silti ne vaan jatko. Ihmisiä oli kattomassa ihan hulluna, ja kaikki kannusti kaikkia, ja aina kun jollain oli paidassa nimi niin kaikki rupes huutaan kuorossa sen nimeä, ihan mahtava meininki!!

Mekin huudettiin likkaporukalla äänemme käheiks ja koitettiin bongailla oman maamme juoksijoita. Suomalaisia kun ei liiemmin näkynyt ( ne oli varmaan kaikki harmaaseen pukeutuneina ja huppu päässä ettei kukaan vaan vahingossa huomaa), joten mun piti sit kannustaa muita pohjoismaalasia. Kaikki varmaan luuli että oon ruotsalainen ku huusin niille aina jotain ruottiks:D

Innostuin niin tosta maraton hommasta, että lupasin ittelleni että juoksen vielä joskus puolimaratonin!!

Minä, joka suurimman osan ajastani vihaan juoksemista:D

Mutta lupaukset täytyy pitää, joten valmistauduhan iskä, kun mää tuun takasin meillä alkaa semmonen reenaus että oksat pois!

 

Maratonin jälkeen käytiin vielä samalla porukalla Metropolitan Museum of Artissa (tästä Pauliina tykkäisit kyllä niin!!), ihan tosi mielenkiintonen paikka jos on kiinnostunu taiteesta, ja niin valtava että tolla sisäänpääsymaksulla (5€) pitää kyllä mennä useempana päivänä ihan ajan kanssa sitä tutkailemaan.

Varsinkin kun se nököttää tuossa naapurissa.

 

Niin ja muuten yksi paikka missä kannattaa täällä vierailla, on F.A.O. Schwartzin lelukauppa, Valtava ja Ihana!

 

Samana päivänä käytiin vielä salaatilla (oon löytäny ihan loistavan salaattibaarin tästä läheltä, nam!) ja illalla lähettiin tanskalaisen Teresen kanssa ekaa kertaa meiän salille reenaan! Käytin juoksumattoa varmaan ekaa kertaa elämässäni, joka itseasiassa se oli ihan jees, voisin ottaa tavaksi;) Nyt huomasin kuinka paljon oon kaivannu tämmöstä kunnon reeniä sen jälkeen kun teloin polveni heinäkuussa! On vaan tuskaa alottaa uudestaan ihan nollatasolta, mutta: Kipu on kivaa ja tuska taivaallista, on aina hyvä motto!

Viime viikolla kävin sitten elämäni ensimmäistä kertaa yoga tunneilla, ja oon nyt jo ihan rakastunu siihen, tämän aion jatkossakin sisällyttää viikkoihini!!

 

Viime viikolla kävin lisäksi kahvilla Kangasalalaisten, KYLLÄ Kangasalalaisten Titan ja Juuson kanssa;) Titta laitto mulle viestiä että ne on täällä lomalla, ja oli kyllä hauskaa tavata ihmisiä kotiseudulta tällasessa paikassa, tuossa Times Squarin kulmalla sitten kahviteltiin:D

 

Perjantai-iltana vallattiin Starbucks (ylläripylläri) Maglin ja ranskalaisten Lauren ja Astridin kanssa. Oli ihan huippua nähä näitä tyttöjä, Laurea ja Astridia en oo nähny sitten orientationin, vaikka melkeen naapureita täällä ollaan, ja molemmat on kyllä niin mukavia! Siellä sitten naurettiin ja pelleiltiin ja käännettiin katseita, ja hauskaa oli!

 

Eilen vietettiin päivä Manhattanilla palloillen Maglin ja Lucyn, sekä kolumbialaisen Vickyn ja panamalaisen Itanysin kanssa. Käytiin katsastaan pikasesti Little Italy sekä China Town (näihin täytyy kyllä palata, hauskoja paikkoja, ihan ku olis Kiinassa ollu:D ) ja sitten suunnattiin kävelylle syksyseen Central Parkiin. Siihen paikkaan ei kyllä kyllästy ikinä, Central Park on mun lempipaikka koko Manhattanilla! Tää on mun mielestä parhaita puolia Manhattanissa, että täältä löytyy niin monia erilaisia alueita pieneltä saarelta, välillä tuntuu ku siirtyis maasta toiseen kun vaihtaa naapurustoa!

 

Mulle on näköjään muodostumassa tänne tälläin kolumbialais painotteinen kaveripiiri.

Tänään matkustin ekaa kertaa Manhattanin ulkopuolelle, Mamaroneckiin. Vietettiin koko päivä siellä muksun kanssa sen kaverilla, toisin sanoen pojat leikki ja juoksi ympäri taloa ja me juteltiin niitten kolumbialaisen au pairin Fernandan kanssa. Tosi mukava tyttö, ja hirveen kaunis ja rauhallinen kylä missä ne asu, oli kyllä kiva päivä:)

Ihan hullua muuten törmätä tällasessa paikassa tutuun naamaan kadulla. Arvaatte varmaan paljon mun naama venähti kun viime viikolla käveli yks tuttu au pair kadulla vastaan, hetken raksutti ennenku tajusin moikata:D
On muuten tullu paha tapa höpötellä suomeks kadulla kaiken maailman asioita, ja poitsun kanssa aina kommentoidaan suomeks kaikea näkemäämme, ihan sama kuka kuulee. Kun tuun takas oon varmaan maailman tahdittomin idiootti:D

Ja hienoo muuten kirjottaa tätä postausta, ku oon tänään taas puhunu vaan englanniks koko päivän Fernandan ja host-äitin kanssa, ja nyt oon niin väsyny että unohdan joka toisen suomalaisista sanoista..

Joo o :D

Nii ja ärsyttävää kun en saa kuvia näihin postauksiin, nyt säästän tietokoneeseen, joten viimestään kahen viikon päästä mun pitäs pystyä lisätä näihin vanhoihinkin postauksiin aiheeseen liittyvät kuvat:)

p.s. Kissa ei vihaa mua enää joka päivä !

<3: Henrica (niinku melkeen kaikki muut sen kirjottaa, jepjep)

The time of my LIFE

Tää viikko, AH! <3

Olen niin nauttinut joka hetkestä täällä,

elänyt täysin keuhkoin New Yorkia ja au pairin elämää.

Nyt tiedän miks lähin tänne.

 

Au pairin elämä on jotain ihan huikeeta, ei sitä voi ees käsittää miltä se tuntuu, ja miten se vaikuttaa.

Mutta voin sanoa että kyllä tuntuu ja vaikuttaa!

Ja se joka kuvas au pairin elämää tunteiden vuoristoradaks, ei todellakaan ollu väärässä.

Oon ihan äimänä miten huikee muutos mun mielialaan on tullu kun vertaa ekoihin viikkoihin, nyt kun alkaa tottua elämään tässä perheessä ja tässä kaupungissa, ja on tutustunu jo joihinkin.

Nyt mulla menee lujaa,

todella lujaa! :D

Ehkä jossain vaiheessa taas putoan kuilun pohjalle, mutta mitä siitä kun nyt kerran on kaikki niin mahtavaa ja oon ihan hullun onnellinen että oon täällä.

 

Oon vihdoin pikkuhiljaa tajuumassa että ihan todella oon täällä,

että mulla on oikeesti edessä vuosi USA:ssa ja New Yorkissa,

ja se jos mikä kuulostaa miusta aikas hullun siistiltä!

 

Rupesin tässä äskön miettimään että milläs viikolla se eka cluster-meeting oli, etten ny ihan kauheesti valehtele.

Kunnes tajusin että siitä on kulunu vasta tasan viikko..

Ihan uskomatonta miten aika kuluu ihan erilailla täällä, joka päivään mahtuu viikon edestä tapahtumia, tunteita ja ajatuksia.

Tätä mukaa ehdin oikeesti elää yhen elämän vuoden sisällä!

Ja nyt TIEDÄN, että tää vuosi tulee todella muuttamaan ja kasvattamaan ihmisenä.

Viime postauksen jälkeen on tapahtunu niiin paljon!
Viime sunnuntaina meillä oli eka cluster-meeting Brooklyn Bridgella. Mentiin sinne Maglin kanssa metrolla, ja pysäkki jolla meidän piti jäädä oli viimenen ennen kun metro kääntyy takasin. Noh, kun oltiin astuttu ulos metrosta, huomasin että vaunussa oli vielä yksi mies, joka nukkui, joten minäpä päätin sitten mennä kaveria herättelemään ettei vaan missaa pysäkkiään. Ja tietysti sillä sekunnilla vaunun ovet pamahtaa kiinni ja metro lähtee jatkamaan matkaansa,
hyvä minä!
Ei mulla oikeestaan oo hajuakaan aikoko se kaveri ees jäädä metrosta ollenkaan, mutta eipä jääny ittellä omatunto kolkuttelemaan:D
Ja onneksi seuraava pysäkki ei ollu kaukana alkuperäsestä, joten kun vähän juostiin ehdittiin hyvin.
Ite cluster-meeting oli tosi kiva, oli ihan mahtavaa tavata kaikkia muita alueen tyttöjä, ja tajuta kuinka helppoa näiden ihmisten kanssa on viettää aikaa kun kaikki on samassa veneessä täällä:) Ihan huikeita tyyppejä, ootan todella että pääsen näihin tutustumaan kunnolla!
Brooklyn-Bridge oli kyllä tavattoman kaunis, ja pizza sen jälkeen ehkä parasta mitä oon syöny! Ja tapaamisen jälkeen meillä oli hauskaa kun saatiin hetken aikaa seikkailla meiän suomalais-tanskalais-kolumbialais-meksikolais-unkarilaisella ryhmällä Brooklynissa ennen kun löydettiin metropysäkki.
On muuten ihan huisia että mulla on täällä mahdollisuus tutustua tyttöihin ja eri kulttuureihin niiin monesta eri maasta,
mahtavaa!

Tiistaina sitten lähdin vielä illalla töitten jälkeen tanskalaisen Teresen kanssa katsastamaan yhtä kuntosalia, joka löydettiin ja joka vaikutti hyvältä. Suhteellisen halpa kun vertaa näihin tän alueen saleihin, ja näillä on tarjolla myös ryhmäliikunta tunteja, kuten pilatesta (mitä oon aina halunnu kokeilla), yogaa (niinkuin tätäkin!), lihaskuntoa, zumbaa, strechingia ja pilatesta (meiän molempien, mun ja Teresen lempparitunti!!), ja lisäks aukioloajat 24h vuorokaudessa!
On se kyllä hyvä että kun iskee kauhee tarve nostaa rautaa neljältätä yöllä, niin mulle annetaan siihen mahdollisuus!

Paikka vaikutti ihan tosi hyvältä, ja henkilökunta mukavalta (etenkin se yksi kaveri jonka kanssa keskusteltiin vaikka kuinka kauan siitä kuinka ei kannata ottaa miestä Nykistä kun ne on kaikki persoonattomia ash holeja, ja kun sitten oltiin lähdössä sama kaveri huikkaa perään asuvansa muuten Connecticutissa:D ), joten torstaina mentiin sitten tekemään sopimukset vuodeksi.
Nyt ei sitten auta muu kuin reenata koko rahan edestä, oottakaahan vaan me tullaan oleen niin kovassa kunnossa tän vuoden jälkeen;)

Terese on muuten mukavin ihminen jonka oon tavannu vähään aikaan! En voi uskoa että tavattiin vasta viikko sitten ja olla sen jälkeen nähty vasta kolme kertaa. Jotenkin niin samanhenkinen ihminen, ja meillä on aina niin paljon kaikkee puhuttavaa, että tuntuu ku oltas tunnettu jo monta kuukatta! Oon kyllä niin onnellinen että tutustuin siihen ihmiseen, ja etenkin kun asutaan tosi lähekkäin, meillä on samanlaiset työajat ja Terese on vieläpä saapunu tänne vaan kaks viikkoa mua ennen, joten meillä on koko vuosi aikaa vallottaa New Yorkia!

Oon koittanu selvitellä onko täällä lähellä ketään suomalaisia au paireja, ja ilmeisesti oon ainoa suomalainen Manhattanilla ainakin tän järjestön kautta. Mutta mun host-perhe ties yhen suomalaisen au pairin täältä joka asuu näitten suomalaisilla tutuilla, ja jonka numeron sain, ja keskiviikkona sitten treffattiin Elenan kanssa Starbucksissa. Oli muuten outoa, mutta tosi mukavaa jutella vaihteeks jonkun suomalaisen kanssa joka ei oo mun host-perheestä! Istuttiin Starbucksissa pälättäen kaikesta maan ja taivaan välillä varmaan kolme tuntia, ja oli kyllä kivaa, pitää ottaa uusiks joku päivä!

Tästäpä tuleekin näköjään hullun pitkä postaus, mutta en jaksa pilkkoa kaikkea eri postauksiin ja haluan kertoa teille kaiken, joten kärsikää;D
Ja pahoittelen myös ettei näissä nyt toistaseks oo kuvia, sit kun saan sen läppärin ostettua alan todella pommittaa teitä valokuvilla, koska niitä kyllä löytyy!!

Halloween oli torstaina, mutta siitä en kirjoita vielä, koska siitä olis kiva tehdä ihan oma postauksensa:)

Eilen illalla puhuin ekaa kertaa lähtöni jälkeen ihanien teatteriopiston ystävieni kanssa skypessä! Voitte vaan arvata kuinka ilahduin kun trio Sonja-Joonas-Kreeta laittaa viestiä että olis puhelu tulossa, oli ihana kuulla näitten ihanuuksien äänet pitkästä aikaa!!
Istuskelin sitten tunnin yksikseni kadulla ja nauroin vedet silmissä näitten jutuille, ihan samanlaisena siellä on näköjään meno säilynyt!
JA
nyt tulee paras osa!
Jos mitään ihmeellisiä esteitä ei ilmaannu kaksikko Sonjushka+Jonas Bro tullee tänne miuta katsomaan UUEKSI VUOREKSI! Toivon kovasti myös että ihana-Arvo ja ihana-Kreeta voivat liittyä seuraan.. Hiii ai että, oon nyt jo niin täpinöissäni, mää tuun niin näyttään teille kaiken Manhattanilla, saa risut ja männynkävyt varoa kun me ollaan irti!
Ja meillähän on siis käytössä koko asunto, koska mun host-perhe on sillon Caribian lomalla;)

Parhautta, nyt eikun ristitään sormet ja toivotaan että nämä meijän suunnitelmat myöskin toteutuu!

Tää viikko on kaiken kaikkiaan ollu kyllä niin mukava että!
Ja oon jo tavannu niin paljon kaikkia ihania ihmisiä täällä!

Nyt eikun vaan unta palloon, ja seuraavaan viikkoon!

p.s. Oon aikas onnellinen!

-Henne